040 5633 175
toimisto@stal.fi
Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki
Liity jäseneksiOta yhteyttä

Vihreitä tekoja (Suun Terveydeksi 2/2022)

Kun mietimme tämän lehden teemaa, ekologisuutta ja ympäristövastuuta, emme vielä tienneet, kuinka ajankohtaiseen asiaan tulimme tarttuneeksi. Toki ilmastonmuutos, tai oikeammin ilmastokriisi, on tosiasia, joka on tiedetty jo pitkään.  Silti se on saattanut tuntunut asialta, jonka hoitaa joku muu tai en ainakaan minä, yksittäinen ihminen.  Luulen, että kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportit ovat tänä keväänä herätelleet meitä kaikkia. Jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajoittaa noin 1,5 celsiusasteeseen, pitää maailman kasvihuonepäästöjen kääntyä laskuun viimeistään vuonna 2025 eli ihan pian. Nyt tehdyillä päästövähennyksillä porskutamme + 3,2 asteen lämmönnousussa. Maaliskuun lopussa vietettiin myös suomalaisten ylikulutuspäivää: jos kaikki kuluttaisivat kuten me, tarvitsisimme kolme ja puoli maapalloa.

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii koko yhteiskunnan sitoutumista: valtion, yritysten, työpaikkojen, kansalaisryhmien ja yksilöiden. Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen vaatii suuria muutoksia etenkin energia-alalla. Tutkijat kannustavat fossiilisten polttoaineiden käytön nopeaan vähentämiseen jo tämän vuosikymmenen aikana. Toinen käynnissä oleva, humanitäärinen kriisi eli Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, on kenties hillitsemässä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Öljyn, kaasun ja kivihiilen ostot Venäjältä halutaan pakotesyistä lopettaa, mutta samalla on mahdollisuus vauhdittaa vihreää siirtymää. Suomessa tämä tarkoittaisi esimerkiksi aurinkovoimaa, merituulta, biokaasua ja hukkalämmön talteenottoa. 

Myös työpaikoilla on ympäristövastuu. Olemme koonneet tähän lehteen tietoa ja keinoja, miten suun terveydenhuollon työpaikoilla voidaan toimia ympäristön kannalta vastuullisemmin.

Mitä yksittäinen ihminen sitten voi tehdä? Pitääkö vain ilmastoahdistua ja alistua? Onneksi ei. Mitä jos kouluttautuisit työpaikkasi tai vaikka taloyhtiösi ekotukihenkilöksi. Mitä jos Sinä olisit se, joka opastaa ja motivoi työkavereita ympäristöasioissa? Tai sitten voit tarkastella ihan vain omaa hiilijalanjälkeäsi osoitteessa elamantapatesti.sitra.fi ja miettiä sitä kautta vaikutusmahdollisuuksia. Testin mukaan oma hiilijalanjälkeni 3300 kg CO2e jäi keskiverron 6900 kg CO2e alle. Ehkäpä siksi, että olen nuuka, ostan mielelläni käytettyä, taloyhtiö lämpiää maalämmöllä ja etätyöt säästävät bensaa. Jotta pääsisin suositeltuun 2500:n pitäisi lautaselta poistua liha ja mökkimatkan taittua sähköllä. Lupaan yrittää. 

Mirkka Järvinen
Toiminnanjohtaja, FT, TtM, shg
Suun terveydenhoidon ammattiliitto STAL ry

Gröna gärningar

När vi funderade på temat för det här numret, ekologi och miljöansvar, visste vi ännu inte hur aktuellt ämnet vi valt var. Visst är klimatförändringen, eller rättare sagt klimatkrisen, ett faktum som man redan länge har känt till. Ändå har det kunnat kännas som en sak som någon annan tar hand om, eller i alla fall inte jag som enskild människa. Jag tror att den internationella klimatpanelen IPCC:s rapporter har väckt oss alla den här våren. Om man vill begränsa den globala uppvärmningen till cirka 1,5 celsiusgrader, måste världens växthusgasutsläpp börja minska senast år 2025, alltså väldigt snart. Med de utsläppsminskningar som görs nu ligger vi på en ökad uppvärmning på +3,2 grader. I slutet av mars firades även finländarnas överkonsumtionsdag: om alla konsumerade som vi, skulle vi behöva tre och ett halvt jordklot.

Stävjandet av klimatförändringen kräver att hela samhället engagerar sig: staten, företag, arbetsplatser, medborgargrupper och individer. Begränsningen av den globala uppvärmningen kräver stora förändringar särskilt inom energibranschen. Forskare uppmuntrar till snabb minskning av användandet av fossila bränslen redan under det här årtiondet. En annan pågående humanitär kris, Rysslands anfallskrig mot Ukraina, håller möjligtvis på att begränsa användningen av fossila bränslen. Man vill sluta köpa in olja, gas och stenkol från Ryssland på grund av sanktioner, men samtidigt har man en möjlighet att snabba på den gröna omställningen. I Finland skulle detta innebära till exempel solenergi, havsbaserad vindkraft, biogas och tillvaratagande av spillvärme.

Även arbetsplatser har ett miljöansvar. I det här numret har vi samlat information om och metoder för hur man kan agera mer ansvarsfullt ur ett miljöperspektiv på arbetsplatser inom munhälsovården.

Vad kan då den enskilda människan göra? Måste man få klimatångest och ge upp? Lyckligtvis inte. Vad sägs om att du utbildar dig till ekostödperson för din arbetsplats eller exempelvis för ditt bostadsaktiebolag? Tänk om du vore den som vägleder och motiverar arbetskamraterna i miljöfrågor? Eller så kan du granska ditt eget koldioxidavtryck på adressen elamantapatesti.sitra.fi och fundera på dina möjligheter till att påverka. Enligt testet ligger mitt koldioxidavtryck på 3 300 kg CO2e under genomsnittet på 6 900 kg CO2e. Kanske för att jag är sparsam, jag köper gärna begagnat, bostadsaktiebolaget använder jordvärme för uppvärmning och distansarbetet sparar bensin. För att nå den rekommenderade mängden på 2 500 borde jag ta bort köttet från tallriken och köra med el till stugan. Jag lovar att försöka. 

Mirkka Järvinen
Verksamhetsledare, FD, HVM, munhygienist
Munhälsovårdens Fackförbund rf (STAL)