Digitalisaation lisääntyessä vuorovaikutustaitoja tarvitaan jatkossa entistä enemmän

FNkFSxaATällä hetkellä suun terveydenhuoltoa kehitetään digitaalisten palveluiden ehdoilla. STAL ry pitää tärkeänä osallistumista ja vaikuttamista digitalisaatiosta käytävään keskusteluun ja kehittämiseen erityisesti suun terveydenhoidon henkilöstön sekä potilaiden näkökulmasta. Parhaimmillaan etäyhteydet mahdollistavat konsultaatiot ja erikoisasiantuntijoiden saatavuuden tasapuolisesti kaikkien työntekijöiden käyttöön, mikä parantaa myös alueellista tasa-arvoa. Digitalisaatiolla voidaan myös edistää sosiaali- ja terveysalan koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta.

Toivottavaa olisi, että digitalisaatio vapauttaisi hoitotyöntekijöiden työaikaa, jolloin työtehtäviä voitaisiin kohdistaa aiempaa enemmän välittömään potilastyöhön. Hyvin toimiessaan, sähköinen tiedonsiirto lisää potilas- ja asiakasturvallisuutta sekä nopeuttaa tiedonkulkua, koska kirjaamisvaiheet vähenevät ja siten virheiden mahdollisuus työssä vähenee. Tietoverkkojärjestelmät eivät valitettavasti tällä hetkellä ole täysin ongelmattomia ja tämä on huomattu erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa väestöä on paljon. On huolehdittava, että työvuoroissa on riittävästi sellaista henkilökuntaa, joilla osaaminen ja valtuudet riittävät digitaalisten järjestelmien käyttöön, yleisimpien ongelmatilanteiden ratkaisuun, henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämiseen sekä järjestelmien käytön harjoitteluun.

Suun terveydenhoidon palveluita voidaan kehittää asiakaslähtöisiksi juuri digitalisaation avulla. Palvelujen tulee olla oikea-aikaisia, vaikuttavia ja tehokkaita. Se edellyttää sekä uusia toimintamalleja että digitalisten palvelujen laajamittaista käyttöönottoa. Jo tällä hetkellä monet kunnat tarjoavat asiakkaille hyviä digitaalisia suun terveydenhoidon palveluita. (Lue tarkemmin sivuilta 6-9)

Suuri huoli on kuitenkin siinä, syrjäytyykö suuri osa suomalaisista yhä pahemmin terveydenhuollon ulkopuolelle. Ensimmäisinä tulevat mieleen vanhukset. Monilla ei ole tietokonetta tai taitoa käyttää sitä. Toisaalta kenellä tahansa meistä elämäntilanne saattaa muuttua esimerkiksi sairauden takia siten, että asioita ei enää pysty hoitamaan verkkomaailman ehdoin. Etsivää työtä tullaan siis tarvitsemaan jatkossa entistä enemmän ja työelämän vuorovaikutustaidot sekä empatian taito korostuvat entisestään. Hoitotyö on toisten ihmisten ongelmien ratkaisemista ja siksi ihmis- ja asiakaskeskeisyyttä tulisi entisestään korostaa myös koulutuksessa. Siihen ei tarvita omaa oppiainetta, vaan sitä voi harjoitella kaikilla tunneilla.

Marjaana Nissinen

hh, shg Yamk, Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

puheenjohtaja, Suun terveydenhoidon ammattiliitto STAL ry


Sociala färdigheter behövs allt mer i takt med att digitaliseringen ökar

För närvarande utvecklas munhälsovården på de digitala tjänsternas villkor. STAL r.f. finner möjligheten att delta och påverka diskussionen om digitaliseringen och dess utveckling viktig framför allt för munhälsovårdens personal samt ur patienternas synvinkel. I bästa fall möjliggör distanskontakt lika tillgång till konsultationer och specialister för alla anställda, vilket även förbättrar den regionala jämlikheten. Digitaliseringen underlättar även växelverkan mellan utbildning och arbetsliv inom social- och hälsovårdsbranschen.

Det vore önskvärt att digitaliseringen skulle frigöra arbetstid för vårdpersonalen, så att arbetsuppgifterna mer än tidigare kunde riktas in på det oumbärliga patientarbetet. När elektronisk dataöverföring fungerar bra ökar den patient- och kundsäkerheten samt påskyndar informationsutbytet – detta eftersom diarieföringsskedet minskar och möjligheten att göra fel i arbetet minskar. För närvarande är datanätverkssystemen tyvärr inte helt okomplicerade och problemfria. Detta har man märkt av framför allt i stora städer med stor befolkning. Det är viktigt att se till att det vid varje arbetsskift finns tillräckligt med personal som har kompetens och befogenhet att använda de digitala systemen, lösa allmänna problemsituationer samt lära personal och studerande att använda systemen.

Munhälsovårdens tjänster kan utvecklas och bli mer kundorienterade med hjälp av digitaliseringen. Tjänsterna bör sättas in vid rätt tidpunkt, vara verksamma och effektiva. Detta förutsätter såväl nya verksamhetsmodeller som ibruktagande av digitala tjänster i stor omfattning. Redan nu erbjuder många kommuner sina kunder goda digitala tjänster inom munhälsovården. (Läs mer på sidan 6-9)

En stor farhåga är att en stor del av finländarna kommer att marginaliseras och stå allt mer utanför hälsovården. De första jag kommer att tänka på är alla äldre personer. Många har ingen dator eller saknar förmågan att använda en. Å andra sidan kan livssituationen förändras för vem som helst av oss, till exempel på grund av sjukdom, så att vi inte längre klarar av att sköta ärenden på nätvärldens villkor. Uppsökande arbete kommer med andra ord att behövas allt mer i framtiden och social kompetens och empati blir allt viktigare i arbetslivet. Vårdarbete innebär att lösa andra människors problem och därför borde vikten av att utgå från människan eller kunden betonas ännu mer även i utbildningen. För det behövs inget eget ämne, det går att träna på alla lektioner.

Marjaana Nissinen

tandvårdare, munhygienist HYH, utveckling och ledarskap inom social- och hälsovårdsbranschen