Maaliskuussa, jolloin tätä kirjoitan, kuulimme Eduskunnan hoitotyön verkostossa hyvin hätkähdyttäviä uutisia. Parhaillaan uudistamisen alla olevassa ammattihenkilölainsäädännössä tarkastellaan ammattien sääntelyn periaatteita ja edellytyksiä. Meidän alamme ammattilaiset jakautuvat laillistettuihin (suuhygienistit) ja nimikesuojattuihin (hammashoitajat ja lähihoitajat) ammattihenkilöihin. Nyt keskusteluun oli noussut vaihtoehto, jossa nimikesuojatut ammatit tiputettaisiin kokonaan pois ammattihenkilölainsäädännöstä. Kärjistettynä tämä tarkoittaisi sitä, että lähihoitajan työtä voisi tehdä kuka tahansa, jonka työnantaja töihin hyväksyy.
Me edellytämme, että lähihoitajat säilyvät myös uudistettavassa ammattihenkilölaissa terveydenhuollon ammattihenkilöinä potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Yhteistyöjärjestömme Tehy teki tästä jo kannanoton, johon yhdymme.
STM:n virkamiesvalmistelussa on valmisteltu yleiset kriteerit ammattien sääntelylle ja lähihoitajan ammatti täyttää nämä kriteerit. Jotta ammattia voidaan säännellä ja ammattihenkilön ammattioikeuteen tarvittaessa puuttua tulee seuraavien kriteerien täyttyä. Ammatti. Sosiaali- ja terveydenhuollossa vakiintunut ammatti, joka muodostuu selkeästi määriteltävästä ammattitoiminnan kokonaisuudesta ja on erotettavissa muista ammateista. Kyllä, rasti ruutuun tämän kohdalla. Koulutus. Ammattiin johtaa selkeästi määriteltävä, suomalaiseen koulutusjärjestelmään kuuluva koulutus. Jälleen rasti ruutuun: nykymuotoinen lähihoitajakoulutus on käynnistynyt vuonna 1993 ja hammashoitajakoulutus vuonna 1966. Ammattitoiminnan edellytykset.
Ammattitoiminta edellyttää ammattipätevyyttä, koska ammattia harjoitetaan pääosin itsenäisesti ja välittömässä potilaskontaktissa, ammattitoimintaan sisältyy ihmiseen fyysisesti vaikuttavia toimenpiteitä ja ammattitoimintaan liittyy korostunut potilasturvallisuuden vaarantumisen riski. Näihinkin kriteereihin voi laittaa rastin. Sääntelyn välttämättömyys. Ammatin sääntely täyttää perusoikeuksien yleiset rajoitusedellytykset ja ammatin sääntely on välttämätöntä asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Jos lähihoitajia ei olisi määritelty ammattihenkilöiksi, lähihoitajiin ei sovellettaisi muuta ammattihenkilöitä koskevaa lainsäädäntöä, kuten potilaslakia ja potilasvahinkolakia.
Emme näe perustetta sille, että nimikesuojatut ammattihenkilöt, kuten lähihoitajat (ja siinä samalla esimerkiksi jalkaterapeutit, psykoterapeutit ja sairaalasolubiologit) jäisivät pois uudistettavasta ammattihenkilölainsäädännöstä. Itseasiassa Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus ehdotti harkitsemaan lähihoitajan ammatin siirtämistä laillistetuiksi, jotta ammatissa ei voisi toimia kuin kyseisen tutkinnon saanut henkilö.
Suuhygienistien diagnosointioikeuteen saimme odotetun vastauksen, että ammattihenkilölain esityksen valmisteluun ei ole sisällytetty selvityksiä mahdollisuudesta muuttaa nykyistä sääntelyä taudinmäärityksestä. Myönteistä oli kuitenkin se, että STM tulee arvioimaan edellytyksiä kirjallisen kysymyksen mukaisen selvityskokonaisuuden toteuttamiselle. Pyrimme saamaan tämän seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan. Myös rajatun lääkkeenmääräämisen laajentamista edistämme edelleen. Ammattihenkilölain muutokset ovat tulossa lausunnolle kevään – alkukesän, 2026 aikana. Silloin nähdään, mitkä kaikki asiat ovat edenneet lausunnolle saakka ja otamme tietysti jälleen kantaa niihin.
29.4. saamamme tiedon mukaan ammattihenkilölain kokonaisuudistus siirtyy seuraavalle hallituskaudelle, joten tällä hallituskaudella EI ole tulossa muutoksia ammattien sääntelyyn.
Mirkka Järvinen
Toiminnanjohtaja
Suun terveydenhoidon
ammattilaiset STAL ry
Facklig intressebevakning
I mars, när jag skriver detta, hörde vi i riksdagens nätverk för vårdarbete mycket förbluffande nyheter. I den lag om yrkesutbildade personer som för närvarande revideras granskas principerna och förutsättningarna för yrkesreglering. De yrkesutbildade personerna inom vår bransch delas upp i auktoriserade yrkesutbildade personer (munhygienister) och yrkesutbildade personer med skyddad yrkesbeteckning (tandskötare och närvårdare). Nu diskuterades förslaget att alla skyddade yrkesbeteckningar skulle tas bort från lagstiftningen om social- och hälsovårdspersonalen. Tillspetsat skulle detta innebära att vem som helst skulle kunna arbeta som närvårdare, om arbetsgivaren godkänner det.
Vi förutsätter att närvårdare även i den reformerade lagstiftningen om social- och hälsovårdspersonal förblir som yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården, för att säkerställa patientsäkerheten. Vår samarbetsorganisation, Tehy, har redan gjort ett ställningstagande i denna fråga, vilket vi understöder.
Inom social- och hälsovårdsministeriets tjänstemannaberedning har de allmänna kriterierna för yrkesreglering förberetts, och närvårdaryrket uppfyller dessa kriterier. För att ett yrke ska kunna regleras och för att man vid behov ska kunna ingripa i en yrkesutbildad persons rättigheter inom yrket, måste följande kriterier vara uppfyllda. Yrke Ett inom social- och hälsovården etablerat yrke, som består av en tydligt avgränsbar helhet av yrkesverksamhet, och som kan särskiljas från andra yrken. Ja, kryssa i denna punkt. Utbildning Till yrket leder en tydligt definierbar utbildning som ingår i det finländska utbildningssystemet. Kryssa även i denna punkt: Den nuvarande närvårdarutbildningen inleddes 1993 och tandskötarutbildningen 1966. Förutsättningar för yrkesverksamhet Yrkesverksamheten förutsätter yrkeskompetens, eftersom yrket i huvudsak utövas självständigt och i direkt patientkontakt, innefattar åtgärder som fysiskt påverkar människor, och är förenad med en förhöjd risk för att patientsäkerheten äventyras. Även dessa kriterier kan kryssas i. Regleringens nödvändighet Regleringen av yrket uppfyller de allmänna förutsättningarna för begränsning av de grundläggande rättigheterna, och det är nödvändigt att reglera yrket för att säkerställa kund- och patientsäkerheten. Om närvårdare inte skulle definieras som yrkesutbildade personer, skulle annan lagstiftning som gäller yrkesutbildade personer, såsom patientlagen och patientskadelagen, inte tillämpas på närvårdare.
Vi ser inga grunder till varför yrkesutbildade personer med skyddade yrkesbeteckningar, såsom närvårdare (till exempel fotvårdare, psykoterapeuter och sjukhuscellbiologer), inte skulle omfattas av den reviderade lagen om yrkesutbildade personer. I själva verket föreslog Klient- och patientsäkerhetscentret att man skulle överväga att göra närvårdaryrket legitimerat, så att endast personer med ifrågavarande examen skulle få utöva yrket.
När det gäller munhygienisternas diagnosrätt fick vi det förväntade svaret att beredningen av förslaget till lagen om yrkesutbildade personer inte har innefattat några utredningar om möjligheten att ändra den nuvarande regleringen av diagnossättning. Det var dock positivt att social- och hälsovårdsministeriet kommer att bedöma förutsättningarna för att genomföra den utredningshelhet som avses i det skriftliga spörsmålet. Vi strävar efter att få med detta i det kommande regeringsprogrammet. Vi fortsätter även att främja utvidgningen av den begränsade förskrivningsrätten. Revideringarna av lagen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården kommer att remitteras under våren eller försommaren 2026. Då ser vi vilka frågor som har nått remiss och tar naturligtvis ställning till dem på nytt.
Enligt den information vi fick den 29 april kommer den omfattande reformen av lagen om yrkespersoner att skjutas upp till nästa regeringsperiod, så det kommer inte att ske några ändringar i regleringen av yrken under denna regeringsperiod.
Mirkka Järvinen
Verksamhetsledare
STAL rf